Muita harrasteluja

Irwinistähän olisi varmasti vaikka ja mihin! Allekirjoittaneella ei vain tahdo aika (ja halukaan) riittää kaikkeen.

Perustottelevaisuutta pääsin Irwinin kanssa opiskelemaan Rovaniemen Käyttökoiriin, kun Irwin oli reilun puolen vuoden ikäinen. Monia perusjuttuja tiesinkin jo etukäteen, mutta aina parempi kun pääsee harjoittelemaan valvovan silmän, josta saa apua mahdollisiin ongelmiin, ja häiriön alle.

___

Perustottiksesta etenimme treenailemaan tottelevaisuuskoulutuksen liikkeitä. Ja hienosti Irwin liikkeitä osaakin, ajankohta tokoiluun oli vaan vähän huono, kun Irwin tahto olla melkosessa hormoonipyöritysiässä ja itse en osannut suhtautua koulutukseen aina asiaan kuuluvalla tavalla (lue: hermot ja kärsivällisyys ei riittänyt). Joten tokottamisessa ei koskaan edetty kisaamisasteeseen ja lopulta agility vei mennessään (niin ajallisesti kuin kiinnostukseltaan)! Mutta tuskin olisimme koskaan agilityyn päästy mukaan ilman kunnollista tottelaisuuskoulutusta pohjalla.

___

Kävimme myös kerran Rovaniemen palveluskoirakerhon järjestämällä vetokurssilla ja että sekin oli sitten hauskaa! Kunto kohoaa molemmilla. Sieltä sain hyviä ohjeita monenlaiseen vetourheiluun koiran kanssa. Niinhän siinä sitten kävi, että ostin vetokamppeet ja ryhdyimme koirajuoksemaan eli canicrossaamaan itseksemme. Seuraavaksi tutustuinkin KickSparkkiin ja mikä mahtava menopeli, oli aivan pakko saada itselleni. Meninkin Hurmagroupiin ja ostin potkurin liukujalaksineen sekä tietenkin nastotetut talvilenkkarit (Sarva Grip). Kaupan päälle tottakai kunnon ohjaukset oikeaoppiseen tekniikkaan ja harjoittelut.

Ei se Irwin kuitenkaan koko aikaa varsinaisesti vedä oikeaoppisesti (alla oleva kuva). Ja kuten kuvasta näkyy, jarruttelemaankin joutuu (vaikka koira käskyjä osaakin), eli ilman oikeita, kunnollisia, nastakenkiä ei tuosta tulisi mitään. Nastat on ehottomat jo vauhdin otossa! Kyllä, joudun itsekin potkimaan eli tekemään töitä. Irwin ei vedä mitään lahnaa perässään.

Olen totuttanut Irwinin myös vetohiihtoon:

Näitä vetotreenejä tehdäänkin vähän vuorottain, kevättalvella toki eniten hiihdetään ja potkutellaan.

___

Yksi hyvin rakas harrastus Irwille on se uinti. Mikään ei ole hauskempaa kuin päästä noutamaan jotain vedestä, ja sinnehän hypätään vaikka laiturilta! Käypä tuo otus muutenkin uiskentelemassa, ihan omaksi ilokseen. Onpahan käynyt sukeltelemassa katiskankin ylös järven pohjalta (laiturin nokan kohdalta, ei siis hirmu syvältä).

Ja veneellähän Irwin ei antaisi lähteä mihinkään ilman sitä!

___

Vesilintujen metsästys on nykyään mahtavaa, ei muuta kuin ampua täräyttää linnun ja komentaa Irwinin hakemaan. Se hakee vaikka keskeltä lampea ja ei irrota otettaan ennen kuin on saanut tuotua sen ampujalle.

Upea koira!